Anneli Seppälä. Opaspalveluita Lahdessa ja Lahden seudulla.

Vain Suomen Opasliitto ry:n auktorisoimalla matkailuoppaalla on lupa käyttää opastuksissaan GUIDE-merkkiä.

Ota opas, näet, koet, tiedät enemmän. 

Ammattitaitoista opaspalvelua Lahdessa. Tule mukaan!

Olen Suomen Opasliitto ry:n auktorisoima Lahden seudun matkailuopas.  Suomen Opasliitto ry valvoo oppaiden opastus- ja tietotaitoja. Opaskurssin jälkeen, aina viiden vuoden välein, oppaat antavat liiton virallisille edustajille näytteen opastus- ja paikallistuntemustaidoistaan.

Kesän 2024 oppaitten yhteiset opastuskävelyt ovat jo teon alla, ja kevään kuluessa ne saadaan koostettua. Lahden seudun opasyhdistys painattaa kesäksi 2024 "sen vanhan tutun KELTAISEN ESITTEEN", josta olemme saaneet aiemmilta kesiltä hienoa palautetta. Siksi palaamme entiseen, taitettuun A4-paperikokoiseen malliin - ja näitä esitteitä jaetaan kaupungin eri kohteisiin. 




 


PERJANTAI-AAMU 10.7.20 LAHDEN VANHALLA HAUTAUSMAALLA

Lahden Ylen toimittaja Tuija Veirron kanssa jutustelimme perjantai-aamuna 10.7.20 Lahden Vanhalla hautausmaalla koko valtakunnan verkkoon menneessä suorassa lähetyksessä.

Aiheena oli Vanha hautausmaa, mutta sivusimme kokemuksiani myös Finnmatkojen lähes 12 vuotta kestäneeltä ulkomaankohdeopasajaltani. Haastatteluja on kaksi, ja ne on tallennettu ainakin Yle-Areenaan, joten käypä katsomassa neljän minuutin ja toinen, parin minuutin haastattelupätkät sieltä. Alla yhteystieto verkkosivuille.

Toivotan mielenkiintoisia katseluhetkiä!

Hautausmaat kertovat ihmisten ja paikkakunnan tarinaa ...

areena.yle.fi › ...   https://areena.yle.fi/1-50588266

10.7.2020 — Myös paikallisille hautausmaat avaavat uusia näkökulmia asuinpaikkaan ja sen historiaan. Lahtelainen opas Anneli Seppälä tuntee kaupungin ...

Onko outoa kierrellä hautausmailla? Hautausmailla voi oppia ...

areena.yle.fi › ...   https://areena.yle.fi/1-50588202

 

 

Erityisosaaminen:

Erittäin hyvä yleistietous Lahden ja lähiympäristön asioista eri vuosikymmeniltä. Lahdessa ja lähiympäristössä on paljon kerrottavaa, nähtävää ja koettavaa. Lahti-oppaana olen työskennellyt jo 20 vuotta vuodesta 2004 alkaen - olen siis Suomen Opasliitto ry:n auktorisoima Lahti-opas.

Vankka kokemus oppaan työstä: Ulkomaankohdeoppaana ja kohdepäällikkönä eri maissa ja maanosissa yhtäjaksoisesti melkein 12 vuotta, vuosina 1990 - 2001.

Yhteensä opastusvuosia on siis kertynyt jo yli 30 vuotta. 

Opastuksiin en lähde mutu-tuntumalla, vaan jokaiseen opastukseen varaudun kertaamalla jo oppimiani asioita ja opettelemalla myös ajankohtaisia asioita kierroksIlla kerrottaviksi. Lisäksi yleensä periaatteenani on opastaa ilman lunttilappuja. Näistä asioista olenkin saanut teiltä paljon kiitosta.

Halutessasi omalle ryhmällesi ihan oman opastuksen, niin otapa yhteyttä mieluiten sähköpostilla: anneli.seppala@gmail.com, niin suunnitellaan teille ryhmäsi toiveittenne mukainen opastus. 

Iloista kevätaikaa, ja pian nähdään opastuksillani!

Lisätietoja otsakkeesta TAUSTOITUSTA

Jokainen päivä on oppipäivä

  • Lahden seudun oppaan työ on mielenkiintoinen kokonaisuus, ja mitä enemmän opiskelen kotiseutua ja lähiympäristöäkin, sitä selvemmin tiedostan, etten tiedä läheskään kaikkea!
  • Ennen Lahden seudun oppaaksi ryhtymistä työskentelin lähes 12 vuotta ulkomaankohdeoppaana, jona aikana opastin 10:ssä eri maassa Pohjois-Afrikasta, Etelä- ja Keski-Eurooppaan, Kanarian sekä Välimeren saarilla yhteensä noin kahdessakymmenessä eri kohteessa. 
  • Ennen ulkomaille lähtöäni katselin kotikaupunkiamme varsin tyhjin silmin - ja ajattelin, että kaupunki kaupunkien joukossa. Jo ulkomailla oleskelu toi kotikaupungin katseluun väriä, mutta vasta kun aloin kehittää todenteolla Lahti-tietämystäni, silmäni avautuivat apposen selälleen.
  • Kotikaupunkimme, Lahti, on upea kaupunki, jossa on kaikkea! Se kaikki on vain löydettävä - ja ainakin osan löydöistä saat mukaasi opastetuilla kierroksillani.
Rodos kesä 1990

KESÄÄ 2024 ODOTELLESSA. TÄSSÄ ensi kesän OPASTUSTEEMOJANI. Opastuspäivät ja kelloajat lisään sitten, kun ne olen koostanut.

Tässä siis kesän opastusteemoja, joista voit halutessasi tilata ihan oman, yksityisen opastuksesi. Halutessasi oman kävely- tai linja-auto-opastuksen, laita s-postia: anneli.seppala@gmail.com

Opastaminen ja asioista parhaan taitoni mukaan kertominen ovat minulle rakasta työtä ja samalla mielenkiintoinen harrastus - molempia yhtä aikaa. Aina raha ei siis saa ratkaista - ainakaan minun mielestäni                                      

 

MUSTANKALLION HAUTAUSMAA. YLEISKIERROS

Lähtö: Hautausmaan pääportti, Huhtakatu 25

Uudeksi hautausmaaksi nimetty kirkkomaa otettiin käyttöön vuonna 1917. Siellä lepää sotiemme uhreja, sekä myös Viipurista sodan jaloista lähteneitä Diakonissalaitoksen sisaria. Myös nykypäivän lahtelaisia vaikuttajia sinne on haudattu. Tällä kirkkomaalla historia on läsnä yli sadan vuoden ajalta.

                                        

LAHDEN RISTINKIRKON SANKARIHAUTAUSMAA                                          

Lähtö Riskirkon edestä, Kirkkokatu 4

Lahti on kokenut sotien kauhuja niin vuoden 1918 sodan kuin talvi- ja jatkosodankin aikana. Talvisodassa Lahti oli yksi pommitetuimmista paikkakunnista.

Tällä kävelyllä tutkimme talvisodan aikaan perustettua, Ristinkirkon vieressä sijaitsevaa Sankarihautausmaata. Hauta-alueella on 576 hautalaattaa, mutta vainajia sinne on haudattu enemmän, sillä muutamissa haudoissa lepää – tai on hautaan siunattu - kaksi talvi- ja jatkosodassa kaatunutta sankarivainajaa. Myös kotirintamalla surmansa saaneita vainajia on sinne haudattu, nuorin heistä on vain 13-vuotias koulupoika.

Tule kuulemaan tosiasioita sankarivainajien merkillisistä kohtaloista sodan melskeissä ja sodan seurauksista yksittäisiin henkilöihin.         

 

VANHA HAUTAUSMAA                     

Lähtö: Hautausmaan pääportti, Radiomäenkatu 20

Kauppalan hautausmaa otettiin käyttöön 1894. Tämä kirkkomaa on omalla tavallaan historian oppikirja, sillä sinne on haudattu paljon Lahtea ja lahtelaisia ihmisiä koskettavia edesmenneitä henkilöitä. Myös Eldankajärven maineikas lotta Lunkreeni on haudattu Vanhalle hautausmaalle.

LAUNEEN LÄHTEELTÄ KIRJASTOLLE

Lähtö: Launeen pumppuaseman portti, Launeenkatu 51 

Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905, jonka jälkeen kaupungin julkisia asioita alettiin kohentaa "ihan urakalla". Yksi niistä oli veden saanti kaupunkiin. Launeella oli pulppuava lähde, ja silloiset päättäjät alkoivat miettiä, miten vesi saataisiin johdettua putkia pitkin kaupungin keskustaan. Matkalla Launeen kirjastolle kerron katsastamme matkan varrelle tulevia asioita.                                                                                

MATTILANMÄKI JA LOUKKAANOTSA

Lähtö: Kaupunginteatterin pääovi, Kirkkokatu 14

Aikoinaan alueelle piti silloisten Lahden päättäjien mielestä muuttaa vain köyhälistöä, mutta toisin kävi. Esimerkkinä työläisperhe, joka muutti Paavolan/Mattilanmäen alueelle Kanadasta asti, kun sinne valtameren toiselle puolelle oli kiirinyt huhu alueen työpaikoista ja uudesta asuma-alueesta.

Kierrämme Metelinmäen alapuolen, Mattilanmäen, maastossa ja yritämme ymmärtää tämän alueen mennyttä maailmaa. Tällä alueella on aikain saatossa ollut surun, mutta myös ilon aiheita. Aikalaisten mukaan alueella olisi kuultu jopa kummituksia jossain silloisessa talossa. 

Loukkaanotsa. Mikä se on? Kun tulet kävelylle, selviää tuokin mysteeri.

 

ISOSTA VIIPURISTA PIKKU-VIIPURIIN. EVAKOT SAAPUVAT LAHTEEN.

Lähtö: Lanun aukion patsaalta, Rautatienkatu

Lahteen tuli eniten siirtoväkeä juuri Viipurista ja sen lähitienoilta. Lahden väkiluku kasvoi noin 10 000:lla henkilöllä ja monet tulijoista olivat nimenomaan siirtokarjalaisia.

Evakot piristivät tuomisillaan paljon Lahden talouselämää, sillä he toivat tullessaan Lahteen kouluja, sairaaloita, yrityksiä, yhdistyksiä ja karjalaisen luonteenpiirteen. Karjalan murre helkkyi toreilla ja turuilla. Nämä kaikki yhdessä piristivät sotien aikana ja sotien jälkeenkin Lahden elämää ja kaupunkikuvaa. 

Lahden radiomastoilla oli sotiemme aikaan Viipurin kanssa erikoinen yhteys, josta ei jännitystä puuttunut. Tulepa kuulolle jännittämään.

Tällä kävelyllä tutkimme yleisesti, mitä on vielä - tai enää jäljellä evakoiden tuomisista.

 

RADANVARSI. UUSI AIKAKAUSI VANHOISSA KULISSEISSA

Lähtö: Asema-aukio, Mannerheimin patsas

Lahdessa nähtiin ensimmäinen veturi syyskesällä 1869 - ja siitä alkoi Lahden kehitys nykyiseksi kaupungiksi. Rautatie Helsingistä Lahden kautta Pietariin valmistui koko pituudeltaan seuraavana vuonna, mutta radan rakentaminen vaati "oman uhrinsa", kun monet nälänhädän Lahden seudulle ajamat rautatienrakentajat kuolivat työmaallaan. Myös 1900 valmistunut Loviisan rata kulki aikoinaan Lahden aseman lähellä.

Aseman seutu on saanut uuden ilmeen uusine ajanmukaisine rakennuksineen, mutta jotain vanhaakin on sinne tallennettu.

Mitä oli nykyisen Lotilan koulun alueella tuolloin? Tule kävelylle, niin sitten tiedät myös sen.

 

MYTIÄISLAMPI JA ENTINEN VARIKKOALUE

Lähtö: Salpausselän koulun piha, Hämeenlinnantie 3

Menneisyys ja nykyisyys kohtaavat tällä kävelyllä. Nykyinen Salpausselän koulun piha oli aikoinaan poikien pallokenttä, jota varjosti korkeuksiin kohoava puumäki. Nykyistä Hämeenlinnan tietä ajoi tärkeä työmies Jepulis Penjami, jonka toimia kuulet matkalla, sekä myös Kartanon sonniraukan kurjan kohtalon.

Mytäjäisen lampi oli aikoinaan sotilaitten uimapaikka - ja entinen Varikon aluekin on vain varjo entisestään, mutta jäljellä on kuitenkin vielä entinen veturien kääntötalli sekä entinen vesisäiliötorni, sekä muistot ja talletut valokuvat. 

 

KYLÄSTÄ KAUPUNGIKSI

Lähtö: Historiallisen museon edestä, Lahdenkatu 4

Lahden kylä-, kauppala- ja kaupunkiaikaankin mahtuu monta yllättävää käännettä ja tapahtumaa. Kuljemme mielikuva-historiamaisemissa pitkin kylän, kauppalan ja kaupunginkin polkuja ja katuja, joilla ovat kulkeneet niin herrat kuin narrit - helppoheikit ja hienot frouvatkin. Nykyisen torin kulmalta paloi poroksi Marolankin talo ennen kuin Lahdesta tuli kauppala - mutta piikako koko kylän tuhonneen palon sytytti?

 

PUANANTAKASESTA ANTTILANMÄEKSI          

Lähtö: Vihdinkadun tunneli, Moisionkatu 8

Anttilanmäen aluetta kutsuttiin aikoinaan Puanantakaseksi ja myös Paanantakaseksi, jonne 1800-luvun lopulla rakennettiin mökkejä kenenkään valvomatta ja ilman asemakaavaa. Alueesta muotoutui ajan kansa omanlaisensa kyläyhteisö - ja vieläkin siellä kulkija kohtaa mennyttä maailmaa kapeine kujineen ja vanhoine pihapiireineen ja rakennuksineen.

Museovirasto otti alueen suojelukseensa muutama vuosikymmen sitten - ja niin säästyi Anttilanmäki pahimmalta tuholta. 

 

PYSÄKILTÄ TORILLE. RAUTATIENKATU 154 VUOTTA.                                  

Lähtö: Asema-aukio, Mannerheimin patsas

Rautatienkadusta tuli valtaväylä heti rautatien Lahden pysäkin rakentamisen jälkeen. Parhaimmillaan kadun varressa oli kymmenittäin liikkeitä ja putiikkeja. Kadun varteen rakennettiin kaupungintalo, joka oli tuolloin merkittävä näyte ja maamerkki Lahden elinvoimaisuudesta ja kasvusta. Pormestari Otto Lyytikäinen hoiti vuosisadan alussa tömäkästi Lahden asioita niin hyvässä kuin "pahassakin".

Kadun varressa ovat vaihtuneet niin asukkaat kuin rakennuksetkin, mutta paljon on vielä tallellakin mennyttä maailmaa nykymaailman varjossa. 

 

TUNNELMIA MARIANKADUN SEREMONIA-AKSELILLA      

Lähtö: Kaupungintalon pääsisäänkäynti, Harjukatu 31 

Kun Lahden kaupungintalo valmistui 1912 Mariankadun eteläiselle mäelle, kaupungin hallinnollinen valta siirtyi sinne. Talon vastakkaisella mäellä seisoi vuonna 1890 valmistunut rukoushuone, jota myöhemmin kirkoksi saatiin kutsua - ja hengellinen valta vallitsi - ja vallitsee yhäkin siellä. Torillakin valtaa oli - ja on jaossa vielä nykyäänkin.

Tälle Seremoniakseliksi - ja myös Vallanakseliksi - kutsutulle alueelle sijoittuu monikerroksisesti asioita, patsaita ja kaiken keskellä suuri tori. Paljon on Vallanakselillakin asioita muuttunut, mutta Seremoniakseli on ja pysyy.

 

HUOMIO, HUOMIO, TÄÄLLÄ LAHTI. TOTTA JA TARINAA VANHALLA KORKEAMÄELLÄ.                                                             

Lähtö: Radio- ja tv -museo Mastolan portti, Radiomäenkatu 37

Lahden Radiomäkeä on aikojen saatossa kutsuttu monilla nimillä, esimerkiksi Selänmäki, Paviljonginmäki ja Hautausmaanmäki. Mäen ulkonäkö muuttui erityisen paljon, kun sinne alettiin rakentaa radiomastoja syksyllä 1927. Mastot valmistuivat noin 1½ kuukaudessa, ja sekös oli ihmettelyn paikka silloisille kaupunkilaisille. Lahden ensimmäinen radioasema valmistui 1928, ja uusi, ajanmukainen tiilirakennus 1935.

Radiomäeltä on hulppeat näkymät pohjoiseen ja etelään. Alueella mastojen lisäksi on paljon muutakin nähtävää ja kerrottavaa, joten tulehan iltapäiväkävelylle upeisiin Radiomäen maisemiin.