Yhteystiedot

TERVETULOA OPASTUKSILLENI!

• Anneli Seppälä
• anneli.seppala@gmail.com
• Ota yhteys mieluiten sähköpostilla, niin sitten mennään.

Tammikuussa 2020 Suomen Opasliitto ry myönsi minulle kultaisen ansiomerkin ansiokkaasta ja arvokkaasta työstäni ja aktiivisesta ostallistumisestani niin Lahden seudun oppaiden kuin Suomen Opasliitto ry:nkin opastusasioihin. Olen ylpeä tästä ansiomerkistäni, joka myönnetään vain opastuksia ahkerasti ja tarmokkaasti hoitavalle GUIDE-opasmerkin suorittaneelle oppaalle .

https://www.youtube.com/watch?v=B0xB6jwpJD8 -osoitteessa Lahden Lähimmäispalvelun kuvaama video Anttilanmäen opastuksesta kesällä 2021. Tule mukaan tälle virtuaalikävelylle.

KESÄ 2024. Tässä alla kaikki tämän kesän opastukseni opastusajankohdan mukaan. Opastuksiani voitte selata myös menoinfo-verkkosivuilta. Olette lämpimästi tervetulleita kaikille kesän kävelyilleni!             

OPASTUSMAKSUISTA:                                                                                        HUOMIO! Minun kävelyilläni VAIN KÄTEISMAKU.   

Hautausmaaopastukset: 5 e/hlö.                                                                        Teemakävelyt: 10 e/hlö.                                           

TUNNELMIA MARIANKADUN SEREMONIA-AKSELILLA

Ke 22.5.24 klo 17.30 - 19.15

Lähtö: Kaupungintalon edestä, Harjukatu 31

Seremonia-akselille mahtuu monenlaista ja monimuotoista tapahtumaa ja historiaakin. Kaupungintalo pitää valtaa kadun eteläpuolella ja vastapäätä on Ristinkirkko, jossa vaalitaan hengellistä valtaa. Väliin jää tori, jolla on myös omanlaisensa valta. Näistä syistä näkymää kutsutaan myös Vallanakseliksi. 

METELINMÄKI JA LOUKKAANOTSA

La 8.6. klo 13 - 14.15

Lähtö: Kaupunginteatterin pääovi, Kirkkokatu 14

Nykyiselle Paavolan alueelle alkoivat 1900-luvun alussa lähistöllä sijainneiden tehtaiden ja satamankin työntekijät rakentaa omia pieniä talojansa. Kuviteltiin Loviisan radan taakse muuttavan varsin varatonta väkeä, mutta toisin kävi, sillä aluetta asuttivatkin hyvin toimeen tuleva työläisväki. Kauimmainen muuttaja palasi Suomeen peräti Kanadasta asti. Mikä on Loukkaanotsa? Tulepa kävelyllen, niin sitten tiedät!

LAUNEEN LÄHTEELTÄ KIRJASTOLLE

Ma 10.6.24 klo 17.30 - 19

Lähtö: Launeen pumppuaseman portti, Launeenkatu 51

Launeen lähteestä Lahteenkin 1909 tietämillä vedettiin vesiputket - ja niin kaupunkilaisetkin pääsivät jo tuolloin nauttimaan hyvää, raikasta lähdevettä. Aikoineen lähteellä pestiin niin vaatteita kuin hevosiakin joessa, joka sai vetensä lähteestä. Alueella on ollut aikoinaan myös sairaala. Kävelymme päättyy Launeen kirjaston pihaan.

ISOSTA VIIPURISTA PIKKU-VIIPURIIN. EVAKOT SAAPUVAT LAHTEEN

Ti 18.6.24 klo 17.30 - 19.15

Lähtö: Lanun aukion patsas, Rautatienkatu 19

Karjalaisevakkojen saapuminen Lahteen sai kaupungissa vipinää monen vuoden ajaksi. Lahdessa asukkaita ennen sotia oli noin 30 000, mutta sotien jälkeen 40 000. Evakot toivat tullessaan monenlaisia asioita, joiden ansiosta Lahden menestys sai vauhtia.    Tällä kävelyllä tutkimme tarkemmin, mitä kaikkea noiden vuosien aikana Lahteen saatiin evakoiden tuomisina, ja mitä vielä heidän tuomisistaan on kaupungissa jäljellä - ja miksi ylipäätään karjalaisevakot juuri Lahteen tulivat ja tänne jäivät.

RADANVARSI. UUSI AIKAKAUSI VANHOISSA KULISSEISSA

Ma 24.6. klo 17.30 - 19.15

Lähtö: Asema-aukio Mannerheimin patsas

Radan rakentaminen Lahden kylän kautta ei ollut "itsestään selvyys", sillä ennen kuin rata päätettiin tänne rakentaa, katsottiin monia muita ilmansuuntia, ja kovaa keskustelua paikkakuntien välillä käytiin. Kun rata saatiin kulkemaan Lahden kautta, Lahden kasvu alkoi vauhdilla. Junarata kulki Helsingistä, Riihimäen ja Lahden kautta Viipuriin ja Pietariin asti. Rata rakennettiin ennätysvauhdilla, eikä onnettomuuksiltakaan vältytty. Luuradastakin on puhuttu. Ensimmäinen veturi nähtiin Lahden kylän PYSÄKILLÄ 1869, ja liikenne siinä alkoi vuoden päästä 1870. Tulepa kuulolle!

MYTIÄISLAMPI JA ENTINEN VARIKKOALUE

La 6.7. klo 13 - 14.15

Lähtö: Salpausselän koulun piha, Hämeenlinnantie 3

Nykyisen Salpausselän koulun piha oli aikoinaan paikka, jossa kokoontuivat pallopelejä pelaamaan keskenkasvuiset pojat, mutta varsinkin kaiken yllä häämöttävä puumäki heistä oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Pihapiirissä sijaitsi myös kupparin asunto, jolle tilaukset välitti puhelimen omistava naapuri. Muitakin mielenkiintoisia henkilöitä pihapiirissä asusteli.                                                                                                   Kaupungin merkkihenkilön, Jepulis-Penjamin, edesottamuksia seurasivat Hämeenlinnantien varren asukkaat niin tarkasti, että kellonsakin aamuvarhain Jepuliksen kulun tahtiin tarkistivat.                                                                                                Entinen Varikkoalue on saanut uuden muodon, mutta onneksi siellä vielä on jotain vuosisadan takaistakin asiaa säilynyt. Tutkimme Varikon aluetta ja katsastamme, missä kunnossa siellä on esimerkiksi entinen veturienkääntölaite - vai/tai onko sitä enää olemassakaan.

KYLÄSTÄ KAUPUNGIKSI

Ke 10.7.24 klo 17.30 - 19.15

Lähtö: Historiallisen museon edestä, Lahdenkatu 4

Lahti oli aikoinaan vilkas kylä, jonka läpi kulkivat niin kauppiaat kuin tavararahtaajatkin. Tuolloin kaikki rakennukset olivat sijoittuneet silloisen Ylisen Viipurintien varteen - siis nykyisen Aleksanterinkadun kohdalle. Taloissa oli tarjolla yöpymismahdollisuuksia, sillä monesti tultiin esm Hämeenlinnan suunnalta Hämeen härkätietä pitkin, ja Lahti oli sopivassa kohdassa yöunille. Kauppala Lahdesta tuli 1978. Silloin saatiin asemakaava, jossa tori kaavoitettiin suureksi.                                                                                    Torilla ovat kautta aikojen kulkeneet niin hienot frouvat piikoineen kuin helppoheikitkin, jotka suureen ääneen mainostivat omia tuotteitaan - ja tinkiä piti! Kaikki mahtuivat torille - olipa sitten millä asialla tahansa. Myös ruokaa aikoinaan torilla myytiin - ja siinäpä olikin ihmettelmistä, miten esimerkiksi voita maisteltiin. 

PUANANTAKASESTA ANTTILANMÄEKSI

la 27.7.24 klo 13- 15

Lähtö: Vihdinkadun tunneli, Moisionkatu 8

Lahden kylä paloi maan tasalle 1877. Kauppalaoikeudet 1878, jonka jälkeen kauppala sai asemakaavan, ja kauppalan alueella myytiin kalliilla hinnalla tontteja.                  Monet entisen kylän asukkaat eivät tontteja ostaneet, vaan siirtyivät Puanantaakse, joka tuolloin oli Hollolan aluetta. Sinne he rakensivat oman mökkinsä kenenkään valvomatta tai lupia rakentamiseen kyselemättä. Näin syntyi omalaatuinen, mielenkiintoinen kyläkokonaisuus, jossa vielä nykyäänkin pystyy aistimaan menneen maailman tunnelman.                                                                                                          Anttilanmäkeä ei ole museoitu, mutta nykyisin rakentamista valvotaan kuitenkin juuri siksi, että siellä halutaan säilyttää se entisajan kylämäinen tunnelma - keskellä kaupunkia!

PYSÄKILTÄ TORILLE. RAUTATIENKATU 154 VUOTTA

Ti 6.8. 24 klo 17.30 - 19.15

Lähtö: Asema-aukio, Mannerheimin patsas

Kun Lahteen saatiin rautatie oli Lahti vielä kylä. Juna kulki Helsingistä Pietariin asti, mutta tuolloin Lahtea ei sanottu asemaksi - vaan vain pysäkki täällä oli. Juna siis pysähtyi Lahdessa, muttei täällä sen pitempään viipynyt. Kun ensimmäiset matkustajat Lahteen tulivat, ei edes katua pysäkiltä kylän keskustan suuntaan vielä ollut, oli vain jonkinlainen kuja, jota pitkin sentään oikea suunta löytyi. Vasta myöhemmin rakennettiin tie ns lisäysmaalle, joka pakkolunastettiin kauppalan tarpeisiin.                            Rautatienkadun läheisyyteen kohosi 1912 komia kaupungintalo, jota patisteli rakentamaan silloin Lahden pormestari Otto Lyytikäinen - toinen kaikkien aikojen merkittävimmistä lahtelaisista. Rautatienkatu on historiallinen, vuosisataisten muistojen katu, jonka varrella monenlaisia liikkeitä on ollut, ja monenlaista asukastakin kadun varteen on vuosien saatossa asettunut.                                                      Kuljemme Rautatienkatua Aleksin risteykseen, jossa sijaitsi esm silloisen kaupunginvaltuuston pj Hjalmar Fellmanin II apteekki.

HUOMIO, HUOMIO, TÄÄLLÄ LAHTI. TOTTA JA TARINAA VANHALLA KORKEAMÄELLÄ

La 10.8.24 klo 13 - 14.15

Lähtö: Museon portti, Radiomäenkatu 37

Lahden Radiomäellä on ollut useita nimiä aina kulloisenkin käytön mukaan. Korkeamäki lie ensimmäisiä nimiä, mutta nykyään tunnemme mäen Radiomäkenä. Lahden radiomastojen rakentamisen aika oli jännittävää aikaa kaikille suomalaisille, sillä sen aseman kautta pystyttiin välittämään yleisradio-ohjelmia suomalaisille ja jopa keski-eurooppalaisille asti hetken aikaa. Mastot rakennettiin parissa kuukaudessa silloisissa vaikeissa säissä, mutta vaikka tuolloin rakentajille ei suojavälineitä ollutkaan, onnettomuuksia ei sattunut.                                                                                          Mäellä sijaitsi 1900-luvun alussa myös työväenyhtistyksen talo, jossa kokoonnuttiin aina tarpeen tullen. Työväenyhdistys kutsui vuosisadan alkupuolella yhdistyksensä kunniajäsenikseen Kartanon Fellmanin.                                                Myös Vanha hautausmaa on mäellä ollut jo vuodesta 1894.

LAHLEN KATTEININ LAHTI

La 31.8.24 klo 13 - 14.15

Lähtö: Pikku-Vesijärven suihkulähteen silta, Kariniemenkatu

Kartanon omistaja, kapteeni, hovineuvos August Fellman on mielestäni merkittävin lahtelainen kautta aikain. Ei liene sellaista asiaa, jota hän ei olisi avustanut - jos ei rahallisesti niin ainakin henkisesti. Tällä kävelyllä pohdimme Fellmanin merkitystä Lahdelle, lahtelaisille ja kylän, kauppalan ja vielä kaupunginkin kehitykseen.        Aloitamme kävelyn Pikku-Veskun rannalta. Fellmanien asuessa Kartanossa Pikku-Vesku ylettyi paljon lähemmäs Kartanoa, mutta ajan saatossa järvi on pienentynyt melkoisesti ja tilalle on rakennettu mm Kisapuisto. Tarkastelemme Kartanoakin läheltä ja tutkimme, mitä kaikkea perheen siinä asuessa Karanon pihassakin on ollut. Kartanoon sisälle emme mene kuitenkaan. 

HAUTAUSMAAKÄVELYT kesä 2024.

MUSTANKALLION HAUTAUSMAA. YLEISKIERROS

To 6.6.24 klo 17.30 - 19.15                              To 25.7. klo 17.30 - 19.15

Lähtö: Hautausmaan pääportti, Huhtakatu 25

Mustakallion hautausmaa otettiin käyttöön 1917. Sinne on haudattu merkittäviä lahtelaisia vaikuttajia, sekä sotiemme aikana kuolleita henkilöitä, sekä myös Diakonissasisaria. Tällä hautausmaalla on myös oma osastonsa sisällissodassa surmansa saaneille henkilöille, sekä myöhemmin perustettu uurnahauta-alue. 

RISTINKIRKON SANKARIHAUTAUSMAA

To 27.6.24 klo 17.30 - 19.30       To 18.7. klo 17.30 - 19.30      To 15.8.24 klo 17.30 - 19.30

Lähtö: Ristinkirkon edestä, Kirkkokatu 4

Ristinkirkon sankarihautausmaa perustettiin talvisodan aikana, helmikuussa 1940. Alueella on 567 hautalaattaa, mutta sankarivainajia on enemmän, sillä joissakin haudoissa lepää kaksi sankarivainajaa - tai heidät on hautaan vain siunattu, kaatuneen jäätyä taistelutantereelle - tai hänen kuolinpaikkaansa tai kuolinhetkeään ei varmuudella tiedetä. Sinne on haudattu myös sodissa kuolleita kotirintaman uhreja, joista nuorin on vain 13 vuotias kuolupoika. Loppuvuodesta 2023 tuotiin kotimaan multiin Niilo Poralan maalliset jäännökset. Porala hävisi taistelun tiimellykessä, mutta äskettäin hänen kaatumispaikkansa löydettiin. Myös Poralasta kerron tällä kävelyllä.

VANHA HAUTAUSMAA

To 4.7.24 klo 17.30 - 19.15                      To 1.8.24 klo 17.30 - 19.15

Lähtö: Pääportti, Radiomäenkatu 20

Lahden Vanha hautausmaa perustettiin 1894. Tämä hautausmaa on Lahden ja lahtelaisten "historian oppikirja", sillä sinne on haudattu vuosisadan aikana useita lahtelaisia merkkihenkilöitä, päättäjiä ja monen ammatinkin edustajia.                        Vanha hautausmaa on säilytetty entisellään, mutta kuitenkin myös sinne on myöhemmin perustettu uurnahauta-alue, sekä vielä muistolehto. Sotiemme aikana kuuluisaksi tullut Lotta Lunkreenin viimeinen lepopaikka on niinikään juuri tällä hautausmaalla. 

Tehty Yhdistysavaimella